Tuula kuvaa japanilaista elämänasennetta ja uskontojen perinnettä. Uskonelämään Japanissa kuuluu valaistumisen ajatus. – Mites meillä? Kristinusko hokee ihmisen syntisyyttä ja kadotusta. Valo ja valaistuminen viehättää enemmän. Valaistuminen on käsitteistä vapaa tila. Mieli koetaan valona ja spontaanina ilona. Tämä ilmenee myötätuntona muiden hyväksi, sanoo Moilanen. - Ollaanko Suomessa käsitteistä vapaita? No ei: rakenteita, uria, vajeita, kujia. Missä on kirkkaus? Missä on spontaanius? Latistava maa ja politiikka. Kuka tällaista jaksaa. Japanissa jumalten maailman ajatellaan olevan ihmisten maailman jatkumo. Ihmisyys sisältää jumaluuden siemenen. Japanilaisuudessa korostuu kehon viisaus, intuitio, ei älyllinen pohdinta. Keho ja mietintä edesauttavat omakohtaista valaistumista. (Tuon uskon: saan osakseni hymähdyksiä kun joka asiassa kietoudun näennäisälyllisiin kiereskelyihin.) Elämä nousee ja laskee rytmikkäästi kuten sisään- ja uloshengitys. Tärkeäksi koettava rakentuu sosiaalisessa kanssakäymisessä, siis Japanissa. Jaa-a, mites tuon ottaa. Yksilöys ei ole vain kartettava asia. Massassa juokseminen tyhmentää. Ylellä nähtiin ohjelma Puuvillan tarina. Orjuuden (näennäisesti) lakatessa USA:ssa 1865, joku alkoi puuvillatilalliseksi, lukuisat orjat loivat mustan musiikin joka levisi läpi USAn ja maailman. Japanissa tyhjä tila ymmärretään tauoksi, joka vahvistaa esitettyä asiaa tai tunnetta. - Länsikulttuurissa ei saa olla tyhjää tilaa. Kaikkien pitää olla tarjolla työmarkkinoille. Syrjäytyneet kiinnitetään väkisin. Totalitaarista. Pari kirjailijaa on keksinyt valkoisen tilan poetiikan. Sitä alan matkia. Japanissa vanhuus on alku uuteen. Monet toiminnot ovat vanhemman väen kehittämiä. - Suomessa? Tekemätön, kyvytön, kustannus, kestovaje. Suurin uhka kuten todisteli E2-paja. Alentavaa, torjuvaa, latistavaa, syrjäyttävää. Mites nuoret: näkevät edessään vain uria, anontaa, itseyden uhraamista ’työmarkkinoille’. Toden totta: vanhuus on alku uuteen. Japanissa odottamisella ja hitaalla etenemisellä on oma arvonsa. Elämän tärkeimpiin kysymyksiin ei käydä vauhdilla käsiksi. Odotus on ajankäytön hienovarainen muoto, oma taidelajinsa. Tulevasta nautinnosta annetaan vihjeitä. Puutarhassa maiseman kaunein kohta avautuu polkua kulkevalle vähitellen. Odotus virittää osallistujan sopivaan mielentilaan. Virittyminen on tärkeämpää kuin valmis lopputulos. - Suomi? Pari nuorta naisrunoiljaa, Eeva ja Elina, ajatus kypsyy hitaasti. Läntinen kristinusko karkotti kreikkalaisen jumalperheen. Hävitti kelttien ja pohjoisten kansojen luonnonuskonnot. Japanissa vanhat jumaluudet ja luonnonhenget ovat säilyneet yli aikakausien ja ovat mielissä edelleen. Ennakkoluuloton asenne muihin maailmanuskontoihin vastaa japanilaisen aikakäsityksen kerroksellisuutta: kaikki uskonnot voivat olla läsnä yhtä aikaa. Kuolema koetaan elämän osaksi. Hetkellisyyden vertauskuvat symboloivat ikuisuutta. Elämä ja kuolema, hyvä ja paha - toistensa vastavoimaisia osia. Onnella on vaihteleva suuntansa kuten tuulella. Liekö kaunein lause suomalaisessa väitöskirjassa. Ihmiset Japanissa ovat pussillinen marmorikuulia. Kuulien pyöriessä väliin jää paljon ilmaa. Kuulien kosketuspinta on pieni. Maailman eri kulttuureihin on kiehtovaa tutustua. Tuula Moilasen väitöskirjan ohella voinee mainita Minna Eväsojan toimittaman Idän estetiikan, Rostislav Holthoerin Egyptin kulttuurin ja Martti Pärssisen Andien kulttuurin. |